← Paluu hevoslistaukseen

✝ Helmiahon Hurmahenki

Kuollut 30.06.2023

Talliin oli kertynyt jo useampia eri rotuisia hevosia, joista kaksi oli suomenhevosia. Isän ja tyttären oli tarkoitus jäädä aioaksi rotunsa edustajaksi, mutta kuinkas kävikään. Sattumoisin törmäsin Meean kaupittelemiin vähän vanhempiin suomenhevoskasvatteihin ja taas mentiin. Kiinnitin huomioni erityisesti voikkoon Hurmahenki nimiseen oriin. Paperilla ori näytti täydelliseltä, mutta tällä kertaa jopa maltoin olla tekemättä ostotarjousta samantien ja pyysin päästä katsomaan oria ensin. Onneksi lähdin Helmiahoon hevosuatolla, sillä samalla sekunnilla kun tumma turpa puhalsi lämmintä ilmaa käteeni ja katsoin syvälle viisaisiin silmiin, olin myyty. Raha vaihtoi omistajaa ja pian ori olikin jo hevosautossa matkalla uuteen kotiin.

Helmiahon Hurmahenki, tuttujen kesken Hurmis ei olekkaan ihan niin viisas kun ensitapaamisellamme antoi ymmärtää. Ori on tullut hiukan isäänsä ja on sellainen yksinkertainen tapaus, joka välillä häseltää ihan omiaan. Hurmiksen kanssa saa siis olla tarkkana, sillä vaikka se ei tarkoita mitään pahaa, niin se voi vaikka yhtäkkiä heilauttaa päätään tai käännähtää, jolloin käsittelijä saattaa ottaa osumaa. Äänihuulensa Hurmis on myös perinyt isältään ja huuto lähtee korkealta ja kovaa jos siihen on tarvetta. Perusluonteeltaan ori on kuitenkin mahdottoman kiltti ja yleensä kaikki toimenpiteet onnistuvat vaivattomasti. Hurmis hoidetaan aina käytävällä molemmin puolin sidottuna juurikin häseltämisen takia, mutta ori on onneksi tottunut seisomaan käytävällä suhteellisen rauhassa.

Ratsastaessa Hurmis on herkkä, mutta energiatasot riippuvat hiukan siitä mitä tehdään. Tasaisella työskentely ei ole orin mielestä niin mukavaa, ja siinä sitä yleensä saa vähän herätellä. Orilta löytyy kyllä ihan hyvin liikettä, vaikka ei välttämättä näyttävin olekkaan. Näyttävyyden puutetta korvaa se, että Hurmis kokoaa itsensä suhteellisen hyvin ja sen kanssa on helppo tehdä tarkkoja siirtymisiä ja teitä. Esteillä saa monesti miettiä ottiko oikean hevosen tallista. Hurmis muuttuu ihan täysin ja hiukan vetelästä kouluratsusta kuotiutuu energinen hösöttäjä. Hurmiksen motto esteradalla voisi olla "nyt mennään eikä meinata" mikä ei aina ihan sovi kuvioihin. Jos vauhti pääsee liikaa kasvamaan, orin hypyt muuttuvat aika mataliksi ja usein silloin puomit kolisevat. Jos ratsastaja saa vauhdin kontrolloitua, Hurmis on erittäin taitava hyppääjä ja ylittää helposti yli metrisiäkin esteitä. Maastossakaan ei yleensä vauhtia puutu, varsinkaan jos suuntana on maastoesteet. Myös maastossa on tärkeää pitää vauhti kontrollissa, sillä liian kovalla vauhdilla voi käydä niin, ettei esteestä pääsäkkään kunnialla yli. Hurmiksesta on myös rauhalliseen menoon maastossa, mutta silloin kannattaa lähtä yksin liikkeelle. Ryhmässä Hurmiksella on tapana alkaa vähän kuumumaan, sillä kilpailuvietti on kova.

Lastaus ja kuljetus sujuvat Hurmiksen kanssa ongelmitta. Oria ei voi kuitenkaan kuljettaa tammojen kanssa, sillä sitä mekastusta ei kuuntele kukaan. Parhaiten kuljetus menee jos Hurmis saa matkustaa yksin tai toisen rauhallisen orin kanssa. Kisapaikoilla Hurmis yleensä kajauttaa ensin äänekkään tervehdyksen, jonka jälkeen aletaan katselemaan maisemia. Yleensä orin kanssa joutuu tekemään hieman enemmän töitä, että sen huomio kiinnittyy oikeisiin asioihin. Ratsastaessa Hurmis on kuitenkin loppupeleissä aika samanlainen kuin kotonakin, eikä esimerkiksi kyttäile tuomareita tai yleisöä.

Kuvat © Cherie / CC BY-NC 2.0

Sukuselvitys

Saavutukset

✩ Myönnetty Champion-arvonimi 06/2022
✩ Palkittu KTK-III palkinnolla Suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa 01/2021 pistein 16 + 17 + 16 + 16 = 65p.
✩ Palkittu ERJ-I palkinnolla Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa 06/2022 pistein 6 + 43 + 21 + 20 + 15 = 105p.
✩ Palkittu KERJ-I palkinnolla Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelussa 02/2022 pistein 7,5 + 41 + 22 + 20 + 15 = 105,5p.
✩ Palkittu KRJ-I palkinnolla Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa 04/2022 pistein 6,5 + 43 + 21 + 20 + 15 = 105,5p.
✩ Palkittu YLA1 palkinnolla Yleislaatuarvostelussa 06/2023 pistein 34 + 21,5 + 20 + 17 + 20 = 112,5p. AP3. Arvosteltu perustietotaulukon viereisestä rakennekuvasta. Hyvä panostettu ja sopivan mittainen luonne, paljon pk- merkintöjä hyvällä sisällöllä.
✩ Palkittu SLA-I palkinnolla Suomenhevosten laatuarvostelussa 10/2022 pistein 8 + 22 + 20 + 25 + 20 = 95p.
✩ Palkittu EV-II palkinnolla Estevarsojen laatuarvostelussa 03/2021 pistein 5 + 10 + 3 + 1 + 2 + 9 = 30p.
✩ Palkittu KEV-I palkinnolla Kenttävarsojen laatuarvostelussa 03/2021 pistein 8 + 10 + 4 + 2 + 4 + 9 = 37p.
✩ Palkittu KV-II palkinnolla Kouluvarsojen laatuarvostelussa 01/2021 pistein 8 + 1 + 2 + 4 + 3 + 7.5 = 25,5p.
✩ Palkittu SV-I palkinnolla Suomenhevosvarsojen arvioinnissa 01/2021 pistein 7,4 + 10 + 5 + 8,5 + 7,2 + 10 = 48,1p.

Kilpailut

Päiväkirja ja valmennukset

Estevalmennus 02.01.2022, valmentajana Perho

Vuoden ensimmäinen valmennus olikin estevalmennus Hurmikselle ja tämän ratsastajalle. Nähdessään rakentamani esteet, ori innostui ihan toden teolla ja ratsastajalla oli tekemistä pitää se käynnissä. Olin rakentanut yhden yksittäisen esteen lisäksi maneesiin neljän esteen sarjan. Esteiden väleihin olisi tarkoitus tulla yksi, kaksi ja kolme laukka-askelta.

Ratsukko sai alkuun verrytellä erillisellä ristikolla ravilähestymisiä, jotka sujuivatkin ihan kohtuullisen hyvin Hurmiksen energiatasoon nähden. Tosin sen jälkeen kun nostin ristikon matalahkoksi pystyksi, ongelmat alkoivat. Hurmis alkoi kerätä energiaa vähän turhankin paljon sillä seurauksella, että puomit lentelivät vähän joka hypyn jälkeen. Neuvoin ratsastajaa tekemään pienen voltin ennen estettä, sen pitäisi hidastaa Hurmiksen vauhtia ainakin jonkin verran. Ensin ratsastaja teki voltin liian kaukana esteestä ja Hurmikselle jäi tilaa ampaista täyteen vauhtiin vielä ennen estettä. Lopulta kuitenkin usean toiston jälkeen ori alkoi rauhoittumaan ja hypyistäkin alkoi tulla puhtaita.

Oli siis aika siirtyä sarjan kimppuun. Muistutin ratsukkoa pidätteistä ja oikeista askelmääristä vielä ennen ensimmäistä yritystä. Tosin muistutus tuntui menneen kuin kuuroille korville. Hurmis nimittäin hyppäsi ensimmäisen välin innarina, jolloin lähestyminen toiselle esteelle oli haastava. Kolmannelle esteelle meno parani vähän, mutta ori hyppäsi liian läheltä ja päätyi kieltämään viimeiselle esteelle. Toinen yritys oli samankaltaista räpellystä, ja kun kolmannellakaan Hurmis ei suostunut keskittymään järkevään menoon, päätin keskeyttää tehtävän ja ohjeistin ratsukon tulemaan erillisen ristikon hallitusti ravissa ennen loppuverryttelyjä. Ratsastaja näytti pettyneeltä, mutta ei treenitkään aina voi sujua aivan odotetusti. Loppuverryttelyn jälkeen toivotin ratsukolle tsemppiä jatkoon ja hillitympiä harjoituksia.

Kouluvalmennus 18.12.2021, valmentajana Perho

Olin viime aikoina valmentanut koulupuolella paljon hitaita hevosia, ja putki tuntui yhä vain jatkuvan. Ratsastaja nimittäin varoitteli jo alkukäyntien aikana Hurmiksen hitaudesta sileäntreenissä. Ori kuitenkin vaikutti yllättävän pirteältä ratsastajansa puheeseen nähden, en silti viitsinyt toivoa liikoja. Kehotin ratsastajaa ratsastamaan alkuverryttelyn aikana paljon laajoja uria ja asetuksia reippaassa käynnissä. Hurmis tuntui ymmärtävän, että tänäänkin vain kierrettäisiin kenttää, se nimittäin alkoi laahustaa saman tien ratsastajan keräillessä ohjia.

Raviverryttelyn jälkeen aloin selostaa päivän tehtävää. Tarkoituksena olisi harjoitusravissa kääntää lyhyeltä sivulta muutamaa metriä ennen kulmaa, väistää uralle, nostaa laukka puolivälissä pitkää sivua ja laukata keskiympyrä. Ratsastaja näytti ensin hetken hämmentyneeltä, mutta toisella selityskerralla hänkin ymmärsi. Hurmista sai kannustaa ihan urakalla jotta se ravaisi kunnolla. Voikko ori tuntui päättäneen, ettei ravaisi tämän valmennuksen aikana askeltakaan.

Raviin päästyään Hurmis kuitenkin liikkui kivasti ja tuntui keskittyvän tarkasti ratsastajansa apuihin. Raviväistö sujui ongelmitta, mutta uralla nousi väärä laukka, jonka johdosta ori tiputti ympyrällä raville. Muistutin kunnon suoristamisen ja kevyen asettamisen tärkeydestä ennen laukannostoa, varsinkin väistön jälkeen. Seuraavalla yrittämällä sujui jo paremmin, Hurmis tuntui ymmärtävän mitä siltä pyydettiin ja se suorittikin nätin laukannoston ja asettui kivasti ympyrällä.

Toiseen suuntaan Hurmis näytti olevan hieman kireä väistöissä. Orin takajalka ei astunut kunnolla ristiin, vaikkakin yritys vaikutti olevan kova. Vinkkasin ratsastajalle hieronnan mahdollisesta tarpeesta, ja sainkin kuulla hierojan tulevan käymään seuraavalla viikolla. Neuvoin antamaan olla väistön suhteen, ja ravaamaan muutaman kierroksen rennosti pitkin ohjin. Hurmis oli herännyt hyvin alkutunnin hitaudesta huolimatta ja pääsisin valmentamaan ratsukkoa vielä esteillä uuden vuoden jälkeen.

Kouluvalmennus 16.09.2021, valmentajana Serena

Katselin alkukäyntejä- ja raveja suorittavaa ratsukkoa; ori oli ilmoittanut kentälle tulostaan kantavalla kiljaisulla ja olin ajatellut, että tässä on pörheä, reipas suomalainen. Nyt se sama hevonen mennä taapersi uralla vähän siihen malliin, että jos nyt viitsii jalkoja nostaa, katse hakien ympäristöstä kaiketi jotakin viihdyttävämpää tekemistä. Ratsastajan pohkeet tekivät töitä silminnähden.

“Jospa ottaisit siirtymisiä ihan muutaman askeleen välein, niin saadaan se vähän heräämään”, hihkaisin. Se tuntui auttavan; oriin löytyi pyöreyttä ja se näytti keskittyvän ratsastajaansa aavistuksen enemmän. “Hyvälle näyttää, otetaan vielä vähän askelta pidemmäksi kaikissa askellajeissa. Käyntiä kierros molempiin suuntiin, ravia ja laukkaa vaikkapa kolme. Muista nyt ratsastaa aktiivisesti eteen niin se käynti ei mene taas laahustamiseksi. Hyvä, ja sitten istu syvälle, pyydä lyhyempää askelta. Kiinnitä huomiota, että Hurmis kulkee suoraan.”

Muutamia kertoja ori meinasi käynnissä ja ravissa levitä edestä, laukassa työskentely oli sen sijaan puhdasta ja ilmeisesti hevoselle mielekkäintä. Pyysin ratsukkoa ottamaan pienen välikäynnin samalla kun kerroin seuraavasta tehtävästä.

“Ratsastat ensin pääty-ympyrän käynnissä, kiinnitä huomiota, että asetat koko ajan hyvin ja samalla ratsastat aktiivisesti eteen ettei Hurmis taas löysäile. Sitten kulmasta pohkeenväistöä pitkän sivun puoleen väliin, suoristat, ja seuraavassa päädyssä sama homma ravissa. Ok?”

Jälleen oria sai hieman herätellä ja pyöristää alkuun, mutta tällä kertaa homma lähti käyntiin nopeammin. Se keskittyi hyvin ja asettui kauniisti, eikä väistöissäkään ollut isompaa valittamisen aihetta. Pyysin vielä saman toiseen kierrokseen, jonka jälkeen annoin luvan lopetella. Hurmis oli tsempannut hienosti, mutta tarvitsi vielä hieman reippautta asenteeseensa.

Päiväkirjamerkintä 04.02.2021, kirjoittajana Minni

Voikko ori katseli karsinastaan käytävälle ilmaantunutta ihmistä ja oli ihan hirveän kiinnostunut siitä mitä tapahtuisi ja varsinkin siitä kuka tuo outo tyyppi oli, joka häntä alkoi hoitamaan. Kuitenkin alun pienen häsläilyn jälkeen Hurmis rauhoittui ja ori oli helppo hoitaa ja varustaa valmiiksi. Lopulta talutin Hurmiksen maneesiin, jonne olin käynyt jo etukäteen rakentamassa irtohypytys kujan. Olin saanut myös parista tallilaisesta apua joten muiden huolehtiessa siitä että Hurmis liikkuisi kujalla eteenpäin sain itse vain keskittyä lähettämään voikon kujalle ja hakemaan sen kujan toisesta päädystä.

Pari ensimmäistä kierrosta Hurmis vähän ihmetteli että mikä on homman nimi, kunnes ori keksi jutun juonen ja sen jälkeen toista ei tarvinnutkaan ihan hirveästi kujalla käskeä. Esteitä nostetiin aina lopusta alkaen yksi kerrallaan ja loppupeleissä kaikki esteet olivat noin 60cm korkuisia pystyjä. Ensimmäisellä kerralla kun kaikki esteet olivat pystyinä Hurmis ei tainnut ihan ymmärtää että se joutuu oikeasti nostamaan jalkojaan loppuun asti ja ori otti viimeisen esteen yläpuomin mukaansa. Parin protestipukin jälkeen seuraavalla kierroksella oripoika muisti nostella jalkojaan ja nyt esteet suorittuivat puhtaasti. Tähän oli hyvä päättää tämä irtohypytys ja muiden siivoillessa kujaa ja estetarvikkeita paikoilleen kävelytin Hurmikselle loppukäynnit ja annoin orin palautella itseään ennen kuin palasimme talliin.

Tallissa Hurmis vaikutti hyvin tyytyväiseltä ja ori pärskähtelikin muutamaan kertaan seistessään naruissa samalla kun availin ensin suitsien solkia ja lopulta etusuojia. Harjasin voikon huolellisesti lävitse ennen kuin se pääsi loimitettuna jatkamaan tarhailuaan ja Hurmiksen jäädessä piehtaroimaan tarhaansa palasin itse talliin harjaamaan vielä suojat huolellisesti ylimääräisestä hiekasta ennen kuin saatoin palauttaa suojat ja harjat paikoilleen ja pestä vielä suitset ennen niputtamista ja paikalleen palauttamista.

Päviäkirjamerkintä 19.12.2020

Olin pongannut Hurmiksen myynti-ilmoituksen eilen, ja tänään suuntasin jo Helmiahoon katsomaan oria. Lähdin liikkeelle hevosautolla, sillä itseni tuntien kaupat tehtäisiin, ellei vastassa jostain syystä olisi kunnon monsteri. Ajomatka ei onneksi ollut kovin pitkä, sillä mitä lähemmäs määränpäätä pääsin, sitä levottomammaksi kävin. "Kaikkea sitä, kolmas suomenhevonen. Kuinka typerä ihminen voi olla?" sätin itseäni. Miksi ihmeessä tämmönen askellajihevosiin painottunut ihminen on alkanut hamstraamaan kaiken maailman perus ratsuja. Kaikkea sitä. Siinä vaiheessa kun käänsin autoni Helmiahon pihatielle, olin jo erittäin pettynyt itseeni ja valintoihini.

Meea tuli iloisesti minua vastaan ja lähti innolla esittelemään tallia. Tarhoissa näkyi vaikka minkä näköistä hevosta ja oma harmistukseni alkoi jo hälventyä. Kävelimme oritalliin, jossa käytävällä seisoskeli komea voikko ori. "Tässä olisi sitten Hurmahenki", Meea esitteli hevosen. Kävelin orin viereen ja ojensin käteni orin nuuhkaistavaksi. Hurmis puhalsi lämmintä ilmaa kädelleni ja katselin sen kaunista päätä ihastuneena. Rapsuttelin hetken orin otsaa kunnes maltoin kääntyä takaisin Meean päin. Ilmeisesti naamastani näkyi että olin rakastunut, sillä nainen naurahti ja kysyi haluaisinko puuhastella orin kanssa jotain ennen kuin pakattaisiin joululahja autoon. Päätimme käydä hiukan juoksuttamassa oria maneesissa, jotta näkisin sen myös liikkeellä. Meea hoiti juoksuttamisen ja itse katsoin menoa vierestä. Ori liikkui sulavasti ja näytti kuuntelevan keskellä seivovan naisen ohjeita kuuliaisesti. Kauaa ei tarvinnut Hurmiksen pyöriä ympyrää kunnes ilmoitin, että kaupat syntyy. Ori sai hetken hengähtää karsinassa kun laadimme kauppakirjat ja tallihenkilökunnasta joku pakkaili muutamia tavaroita matkaan. Tämän jälkeen minulle lyötiin riimunnaru käteen ja toivotettiin onnea uuden kavioliiton solmimisesta. Hurmis seurasi kiltisti perässäni autoon ja pääsimme lähtemään kotia kohti.

TÄMÄ ON VIRTUAALIHEVONEN   ULKOASU © PIXABAY, GOOGLE FONTS, NIKKI